MikkoPaunio

HS:n eilisestä töppäilystä - Mitä Robert van Otterdijk ja YK todella sanoivat?

Eilisessä virheellisessä uutisoinnissaan Helsingin Sanomat ei  tehnyt käsitteellistä eroa ruoan hävikin (loss) ja tuhlauksen (waste) välillä ja jätti ratkaisevan Guardian lehden kappaleen sisällön mainitsematta. Tämä aikaansai sen, että asiat kääntyivät päälaelleen. Oliko tämä tahallista vai vain hutilointia vai ehkä vähän molempia, sitä emme saa tietää.

HS eilen: "Suurinta hävikki on kehittyneissä maissa kuten Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. YK arvioi, että länsimaalaiset heittävät vuosittain roskiin 95–115 kiloa ruokaa. Samaan aikaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa hävikki on vain noin kymmenes länsimaiden tasosta, eli 6–11 kiloa."

Todellisuudessa tässä kohdin Guardianin artikkelissa puhutaan ruoan tuhlauksesta, ei hävikistä.

HS eilen: "Kehitysmaissa ruokahävikki on lähes olematonta. Sen sijaan hävikkiä on maissa, joiden kansalaisilla on varaa heittää ruokaa menemään. Esimerkiksi teollisuusmaissa ruokahävikki on saman verran, kuin mitä on ruokatuotanto Saharan eteläpuolisessa Afrikassa", YK:n ruokajärjestön FAO:n edustaja Robert van Otterdijk totesi brittilehti Guardianin mukaan.

HS liioittelee tässä suuresti kehittyneiden maiden ruoan hävikkiä, joka on hyvin pientä verrattuna kehitysmaissa tapahtuvaan hävikkiin ja sekottaa jälleen hävikin ja tuhlauksen. Guardianin artikkelin kappaleessa, jonka sisällön HS jätti mainitsematta Robert van Otterdijk toteaa:  "Ruoan hävikki on toisaalta todella suuri ongelma kehitysmaissa alkeellisen ruoan tuotannon hallinnoinnin, kuljettamisen ja jakelun johdosta.”

Eräässä keskusteluryhmässä yksi vihreä aktivisti opasti minua blogini johdosta alentuneen sävyyn seuraavasti:  "Tuossa jutussa ei ollut minkäänlaisia lähteitä tuolle ruoan pilaantumiselle kehitysmaissa. Joku muisteli jotain. Ei tuollaisella ole juuri mitään arvoa, jos et voi esittää kunnollisia lähteitä noille. Meille muille se on ´joku kirjoitti netissä, että joku muisteli, että kehitysmaissa jopa säilöntäaineena käytetyn sokerin hävikki saattoi olla jopa 80 %!´"

Huomautin hänelle, että hänen tulisi miettiä ennen kuin kirjoittaa ja viittasin sitten FAO:n asiantuntijan todenneen todellisuudessa ruoan hävikin olevan merkittävä ongelma kehitysmaissa. Hän vastasi: Et edelleenkään lukenut/ymmärtänyt, mitä kirjoitin. Kirjottelet nettiin puheenvuoroja ja sinulta puuttuu lähteet. Lähde ei ole "teksti", se on lähdeviite. Jos olet yliopistolta valmistunut, miten asia on noin vieras?" Annan lukijan itsensä tehdä päätelmät kommentin järkevyydestä.

Ystäväni Jarl Ahlbeck lähetti tällaisen viestin blogini johdosta: "Joo tyypillistä Hesaria. Eräs sukulaiseni on ollut lähetyssaarnaajana Afrikassa. Hän on kertonut, että monissa paikoissa Afrikassa rotat syövät jopa 80% sadoista. Huono logistiikka, lämpimät, kosteat epähygieeniset olosuhteet ym. ovat syynä hävikkiin."

Guardianin artikkelin linkki: http://www.theguardian.com/environment/2015/aug/12/cutting-food-waste-enough-for-everyone-says-un

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Lauri Wirén

Pääasiallinen syy sille, että lopetin Hesarin tilauksen oli juuri tuo krooninen valehtelu ja asioiden päälaelleen kääntäminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko hävikkiä vai tuhlausta kun heitän pilantuneet ruoat pois?
Entä kun kauppa heittää roskiin myymättä jääneet tuotteet?

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Tämän vihreän uuskielen mukaan pilaantuneiden ruokien poisheitto on tuhlausta. Kehitysmaan ihminen ei kykene tuhlaamaan, vaan hänen on syötävä vaarallista ruokaa usein kustannussyistä. Kun kauppa heittää roskiin myymättä jääneet ruokansa se on myös tuhlausta, vaikka normaalissa talousajattelussa ja kirjanpidossa sitä pidettäisiin hävikkinä. Tässä on tämä moraalinen ulottuvuus nyt kuvioissa vahvasti mukana. Olen ollut ohjausryhmässä, jossa on tarkasteltu entisiä elintarvikkeita eli vannhentuneita poisheitettäviä ruokia. Olen seuraavan kommentoijan kanssa samaa mieltä, että se on määrältään pieni eli vajaa 40 000 tonnia vuodessa. Tietenkin, kun sä kasaat tuon vihreän katastrofiajattelun mukaan ne kuvitteellisesti yhteen paikkaan saat ison pinon, jota voi sitten päivitellä vihreillä tietoisuuspäivillä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Ruokaa menee aina hukkaan, ruuan menekkiä pitää aina laskea aina vähän ylöspäin ruokahuollon eri tasoilla. Kaupan kaikki ruuan hävikki on suoraan pois kauppiaan katteesta joten kauppias joutuu laskemaan menekin tarkkaan. Liian vähän ei tilata esim pilaantuvaa ruokaa koska tämä näkyy samantien asiakasmäärissä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitääkö olla niin monta sorttia samanlaisiakin tuotteita?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Marketin tomaattilaarilla kuulin ohimennen miesasiakkaan sanat: "Ei pidä ottaa yhtään liikaa, ettei tartte heittää pois!" Hän todellakin pussitti vain 2 (kaksi) tomaattia ostostensa joukkoon. Mies ei siis halunnut ottaa piikkiinsä sen enempää hävikkiä kuin tuhlaamistakaan - tuo kuluttaja-ajattelu on mallina varmasti vanha, mutta ei vanhentunut.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

En itsekään tykkää ruoan haaskaamisesta.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Mies varmaan asuu kaupan vieressä. Jos asuu esim 20 kilometrin päässä kaupasta ei tee mieli käydä ostamassa joka päivä kahta tomaattia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tiedän tyypistä sen verran, että kauppa on hänen kotimatkansa varrella. Työstäpaluutomaatit - kätevää!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset