HS:n eilisestä töppäilystä – Mitä Robert van Otterdijk ja YK todella sanoivat?

Eilisessä virheellisessä uutisoinnissaan Helsingin Sanomat ei  tehnyt käsitteellistä eroa ruoan hävikin (loss) ja tuhlauksen (waste) välillä ja jätti ratkaisevan Guardian lehden kappaleen sisällön mainitsematta. Tämä aikaansai sen, että asiat kääntyivät päälaelleen. Oliko tämä tahallista vai vain hutilointia vai ehkä vähän molempia, sitä emme saa tietää.

HS eilen: "Suurinta hävikki on kehittyneissä maissa kuten Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. YK arvioi, että länsimaalaiset heittävät vuosittain roskiin 95–115 kiloa ruokaa. Samaan aikaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa hävikki on vain noin kymmenes länsimaiden tasosta, eli 6–11 kiloa."

Todellisuudessa tässä kohdin Guardianin artikkelissa puhutaan ruoan tuhlauksesta, ei hävikistä.

HS eilen: "Kehitysmaissa ruokahävikki on lähes olematonta. Sen sijaan hävikkiä on maissa, joiden kansalaisilla on varaa heittää ruokaa menemään. Esimerkiksi teollisuusmaissa ruokahävikki on saman verran, kuin mitä on ruokatuotanto Saharan eteläpuolisessa Afrikassa", YK:n ruokajärjestön FAO:n edustaja Robert van Otterdijk totesi brittilehti Guardianin mukaan.

HS liioittelee tässä suuresti kehittyneiden maiden ruoan hävikkiä, joka on hyvin pientä verrattuna kehitysmaissa tapahtuvaan hävikkiin ja sekottaa jälleen hävikin ja tuhlauksen. Guardianin artikkelin kappaleessa, jonka sisällön HS jätti mainitsematta Robert van Otterdijk toteaa:  "Ruoan hävikki on toisaalta todella suuri ongelma kehitysmaissa alkeellisen ruoan tuotannon hallinnoinnin, kuljettamisen ja jakelun johdosta.”

Eräässä keskusteluryhmässä yksi vihreä aktivisti opasti minua blogini johdosta alentuneen sävyyn seuraavasti:  "Tuossa jutussa ei ollut minkäänlaisia lähteitä tuolle ruoan pilaantumiselle kehitysmaissa. Joku muisteli jotain. Ei tuollaisella ole juuri mitään arvoa, jos et voi esittää kunnollisia lähteitä noille. Meille muille se on ´joku kirjoitti netissä, että joku muisteli, että kehitysmaissa jopa säilöntäaineena käytetyn sokerin hävikki saattoi olla jopa 80 %!´"

Huomautin hänelle, että hänen tulisi miettiä ennen kuin kirjoittaa ja viittasin sitten FAO:n asiantuntijan todenneen todellisuudessa ruoan hävikin olevan merkittävä ongelma kehitysmaissa. Hän vastasi: Et edelleenkään lukenut/ymmärtänyt, mitä kirjoitin. Kirjottelet nettiin puheenvuoroja ja sinulta puuttuu lähteet. Lähde ei ole "teksti", se on lähdeviite. Jos olet yliopistolta valmistunut, miten asia on noin vieras?" Annan lukijan itsensä tehdä päätelmät kommentin järkevyydestä.

Ystäväni Jarl Ahlbeck lähetti tällaisen viestin blogini johdosta: "Joo tyypillistä Hesaria. Eräs sukulaiseni on ollut lähetyssaarnaajana Afrikassa. Hän on kertonut, että monissa paikoissa Afrikassa rotat syövät jopa 80% sadoista. Huono logistiikka, lämpimät, kosteat epähygieeniset olosuhteet ym. ovat syynä hävikkiin."

Guardianin artikkelin linkki: http://www.theguardian.com/environment/2015/aug/12/cutting-food-waste-enough-for-everyone-says-un

 

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu