MikkoPaunio

YLE:n vihreät TV-uutiset kasvattavat hiilijalanjälkeämme -TAAS!

YLE:n vihreät TV-uutiset kertoivat vihreässä aamu-TV:ssä 29.9, että jätteiden lajittelua tulisi lisätä, koska se on taloudellisesti järkevää. YLE oli taas ympäristöimagolla ratsastavien kuljetusyrittäjien ja pieneltä osin nyt uutena elementtinä alueellisten energialaitosten asialla.

Olen joutunut pohtimaan viimeiset 15 vuotta biojätteen erilliskeräyksen mielekkyyttä, enkä ole vielä löytänyt perusteluja sille, miksi biojätettä pitäisi erilliskerätä. Sitä ei vaadi edes EU.

Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?

Totuus lienee kaivettavissa vallankäyttöön ja sen legitimiteettiin liittyvistä näkökohdista. Jos hyväksyttäisiin, että biojätteen erilliskeräyksessä ei ole järjen hiventäkään, voi kansalaisilla herätä vaarallinen ajatus, että niissä muissakin vihreissä ajatuksissa saattaa olla valuvikoja. Perimmältään tämän vuoksi vihreät toimittajat YLE:n TV-uutisissa käyvät aktiivista kamppailua mm. biojätteen erilliskeräämisen puolesta.

Toisin kuin tiedotusvälineet ovat toitottaneet ihmisille viimeiset 20 vuotta, erilliskerätty biojäte ei juuri kierrä. Vihreät haluavat kuitenkin, että jätteen kanssa touhutaan, se viedään ulos kävelylle ja sille puhutaan lempeitä ja kaikkia meitä vaaditaan peruskoulun alaluokilta lähtien osallistumaan näihin lajittelusta alkaviin järjenvastaisiin jäterituaaleihin.

YLE:n vihreiden TV-uutisten pääargumentti biojätteen erilliskeräyksen mielekkyydestä tuli tällä kertaa Pirkanmaan alueellisen energiayhtiön edustajalta, joka kertoi, että heidän näkövinkkelistään märän biojätteen laittaminen arinalle vähentää energiayhtiön voittomarginaalia. Ovatko ruotsalaiset ja tanskalaiset siis hölmöjä, kun polttavat ruoan tähteet arinapoltossa? Eivät tietenkään. Energiayhtiö toimii nimittäin alihankkijana alueen ympäristöviranomaisten (=me jätemaksujen maksajat) omistamalle alueelliselle jätelaitokselle, jonka tasetta taas rasittaa hyvin kallis biojätteen hantteeraus, jolle joudutaan tekemään suurinvestoinnit turhaan.

Aluksi 1990-luvulla ymmärtämättömät vihreät idealistit - Kompostilehden päätoimittaja Pekka Haavisto etunenässä - keksivät, että erilliskerätty biojäte tulee kompostoida teollisen luokan valtavasti sähköä haukkaavissa kompostoreissa. Tämä äärimmäisen kallis ja suuren hiilijalanjäljen omaava toiminta - jopa satoja euroja tonnilta kuljetusmaksuineen - levitti hajuja ja tuotti tavaraa, jota kukaan ei tarvitse. Tavaraa saa edelleen esimerkiksi HSYltä ostaa yhdellä eurolla tonnilta. Käytännössä kaikki teollisen luokan kompostorit ovat olleet satojen miljoonien eurojen sijoitus Kankkulan Kaivoon. Niitä perusteltiin hiilijalanjäljen pienentämisellä.

Nyt biojäte ja lietteet työnnetään biokaasulaitoksiin, jossa tuotetaan suurilla tukiaisilla mm. kallista ekosähköä ja mädätyksen lopputulos (=jätevesi ja kiinteä fraktio) ajetaan - jos halukkaita maajusseja alueella riittää - pelloille ”kierrätyslannotteina” likaamaan vesistöjä. Jos halukkaita maajusseja ei ole, jätevesi ajetaan kansalaisten vesimaksuja korottamaan vedenpuhdistuslaitoksille ja kiinteä osa viedään sitten poltettavaksi.

Pipatti ja kumppanit jo 1996 (VTT) ja Sanni Väisänen 2014 (LUT) ovat osoittaneet, että orgaanisten fraktioiden laittaminen suoraan polttoon - ilman välitaputteluita - on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin tapa hantteerata teollisuuden sivuvirtoja ja yhdyskuntajätteitä. Vihreät YLE:n TV-uutiset täydellisen tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella lisäävät suomalaisten hiilijalanjälkeä - TAAS. Voi tätä kiertotalouden ihanuutta.

Lisää tietoa mm. kiertotaloudesta, voit lukea uudesta YLE:n ja HS:n sensuroimasta kirjastani ”Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset” Auditorium 2015    

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

"Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?"

En tosiaankaan väitä olevani viisaampi, mutta tässä kaksi hyvää syytä:

1. Biojätteestä saadaan energiaa. Mädättämällä enemmän kuin polttamalla vettä.
2. Mädättämällä ne ravinteet ihan oikeasti saadaan kiertoon, eikä niiden tarvitse liata vesistöjä yhtään enempää kuin perinteisten lannotteidenkaan.

Kompostoinnin järkevyydestä olen kanssasi jokseenkin samaa mieltä.

Kirjoitin taannoin "Kannattaako biojätteen erilliskeräys ja mädätys", Terhi Koulumies ei ole tekstin lopussa esittämääni haasteeseen tähän päivään mennessä vastannut, otatko sinä haasteen vastaan? http://viljamikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18...

Mihin Sanni Väisäsen (2014) työhön muuten viittaat?

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Voi olla, että näin saadaan tukiaisilla tiristettyä snadisti enemmän sähköä (mutta ei lämpöä) kaksinkertaisesti investoimalla. Väitän, että olet väärässä, kun asiaa tarkastellaan jätemaksujen näkökulmasta eli että sinun kaksinkertainen järjestelmä, joka siis ehkä tuottaa hieman enemmän maksalaatikon jämistä suurilla tukiaisilla tuettua sähköä, ja joka vielä tuhoisasti sekoittaa energiantuotantoa muiden ympäristötukien tapaan, tulee meille mattimeikeläisille hirveän kalliiksi. Yksinkertaisempaa ja taloudellisempaa olisi seurata ruotsalaisten ja tanskalaisten mallia ja lopettaa nämä vihreän kakkaleikit.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Osaisitko kertoa kuinka paljon biokaasulla tuotettu sähkö (tai muu energia) on tukiaisia saanut?

Voin vinkata tuista tämän verran (ja hieman viitteitä löysin uusimmistakin luvuista, mutta ehkä sinulla on parempaa tietoa?):

Syöttötariffin kolmen vuoden voimassaoloaikana 2011-2014 (maaliskuu) maksetut tuet:

84,4 miljoonaa euroa metsähakkeelle
56,5 miljoonaa euroa tuulivoimalle
0,17 miljoonaa euroa (170 000e) biokaasulle

Melkoinen tukirohmu siis, ja 2014 biokaasulla (myös kaatopaikoilta) tuotettiin lämpöä ja sähköä kuitenkin yli 600 GWh

http://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/tar...

Tapani Lahnakoski

Mikähän merkitys pelkästään sillä on, kuinka paljon tukia on maksettu? Sehän riippuu siitä, millainen tuotantokapasiteetti on käytössä.

Valtio on luvannut syöttötariffin 83,5 €/MWh sähkölle, joka on tuotettu tuulivoimalla, puulla tai biokaasulla. Tuulivoiman suhteen on vielä tämän vuoden korotettu tariffi, 105,3 €/MWh. Lisäksi biokaasuvoimaloille maksetaan 50 €/MWh lämmöntuotannosta.

https://www.energiavirasto.fi/syottotariffin-maksatus

Rahaa on siis jaossa rutkasti ja vuosittainen summa on kovassa kasvussa. Yksin tuulivoimaan valtionapu nousee lähelle puolta miljardia vuodessa, kun koko tukeen oikeutettu kapasiteetti (2500 MW) on rakennettu, jos ennustetut kapasiteettikertoimet toteutuvat.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #7

Näinpä, siksi laitoinkin tuon biokaasun tuotantomäärän. Eli biokaasun tuotantokapasiteettia on, mutta se ei pääosin ole tuen piirissä. Investointitukea laitokset ovat varmasti saaneet, mutta niin on moni muukin asia.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Kannatan kyllä myös Ruotsin mallin seuraamista!

Vuodesta 2005 vuoteen 2013 biojätteen mädätys on Ruotsissa kasvanut 30 000 tonnista yli 300 000 tonniin vuodessa, ja biojätteet kerättiin mädätykseen 190:ssä 290:stä kunnasta.

Biokaasulla tuotettu energiamäärä naapurissa lähenteli jo silloin 2TWh, ja tavoite 10 TWh. Suurimman osan kaasusta muuten käyttävät ajoneuvoissa, mikä onkin ehkä ympäristön kannalta parasta käyttöä.

http://www.iea-biogas.net/country-reports.html?fil...

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Osaisitko tosiaan nimetä sitä Sanni Väisäsen (2014) työtä jossa "orgaanisten fraktioiden laittaminen suoraan polttoon on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin tapa hantteerata yhdyskuntajätteitä"?

Löysin kyllä useamman Väisäsen tutkimuksen kyseiseltä vuodelta, mutta en mitään tuota asiaa käsittelevää. Kaksinkertainen systeemi on luonnollisesti miinuspuoli, ja mielelläni kuen tutkimuksen jossa asia on laskettu.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Viljami palaan ruotimaan vihreitä kakkaleikkejä työpäivän päätyttyä.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Kiitos, odotan mielenkiinnolla ja heitän sinne vielä yhden pallon...

Selasin Lundin yliopiston artikkelia (Bernstad & Jansen 2012) "Review of comparative LCAs of food waste management systems - Current status and potential improvements"

Siinä on vertailtu 25 eri elinkaaritutkimusta (LCA), joissa erilaisia biojätteenkäsittelyratkaiuita on vertailtu. Käsittelyvaihtoehdot olivat poltto, mädätys, kompostointi ja sijoittaminen kaatopaikalle (kaikki eivät aina olleet mukana).

Vaikka artikkelin pihviksi nouseekin tutkimusten vertailun vaikeus (esim. erilaiset systeemirajat, huonot tutkimukset...), jotain suuntaa (ehkä) antaa se, että 7/11 tutkimuksista rankkasi mädätyksen elinkaarikasvihuonekaasupäästöiltään parhaaksi vaihtoehdoksi. Vastaavasti biojätteen poltto oli löydetty parhaaksi vaihtoehdoksi 3/9 tutkimuksessa.

Valitsin tarkempaan syyniin yhden tutkimuksen, joissa poltto päihitti mädätyksen. Sattumoisin yksi tutkimuksista oli tehty Tanskassa, jonka mainitsit mallimaaksi, joten valitsin tämän. (Fruergaard & Astrup 2011, Optimal utilization of waste-to-energy in an LCA perspective).

Hyvin pian ilmeni että tutkimuksen oletuksissa on kolme kohtaa joita kritisoida:

1. Biojätteen metaanintuottona oli käytetty 68 m3 CH4/tonni, kun useimmiten saadaan n. 100 m3 CH4/tonni [1] (ja jopa enemmän). Mädätyksen energiantuotto on siis laskettu kolmanneksen liian pieneksi.

2. Biojäte on kerätty ERIKSEEN muun jätteen kanssa, jolloin keräyksen energiankulutus on laskettu yli kaksinkertaiseksi polttovaihtoehtoon nähden (3.3 vs 7.2 L dieseliä/tonni). Jakeet voidaan kuitenkin aivan hyvin kerätä myös samalla kertaa, kuten olen aiemmin kirjoittanut [2]

3. Päästöjä arvioitaessa polttolaitoksen lento- ja pohjatuhkan käsittelyvaikutukset on rajattu kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

Koska jo nyt tutkimuksessa käytetyillä oletuksilla mädätys on kannattavin kasvihuonekaasupäästöiltään "tulevaisuus" skenaariossa, on todennäköisetä että tilanne muuttuisi yllä mainituilla korjauksilla radikaalisti mädätyksen kannalle.
--

Onnistuisitko vastaavasti perustellen kääntämään jonkun noista nykyisin mädätystä puoltavista LCA tutkimuksista polttoa puoltavaksi?

Niin ja innolla odotan myös sitä Väisäsen tutkimusta.

[1] http://www.valorgas.soton.ac.uk/Pub_docs/VALORGAS_...
[2] http://viljamikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18...

Tapani Lahnakoski

"Koska jo nyt tutkimuksessa käytetyillä oletuksilla mädätys on kannattavin kasvihuonekaasupäästöiltään "tulevaisuus" skenaariossa, on todennäköisetä että tilanne muuttuisi yllä mainituilla korjauksilla radikaalisti mädätyksen kannalle."

Tässä pidit kriteerinä pelkkiä kasvihuonekaasuja, kustannukset eivät näytä kiinnostavan.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Näin tein, koska blogistin väittämät koskevat nimenomaan hiilijalanjälkeä. Ja toisaalta koska se kuvaa kohtuudella myös energiatasetta.

Kustannukset kiinnostavat totta kai. Voi hyvinkin olla, että erilliskeräys tulee kalliimmaksi kuin suorapoltto. Niin tulee myös esimerkiksi jätevesien keräys ja käsittely ensi kädessä meille kaikille taloudellisesti kaliimmaksi kuin vesien laskeminen suoraan lähimpään vesistöön. Pitäisikö ne siis laskea vesistöön?

Sitä paitsi ainakin MTT:n mukaan nämä kakkaleikit voivat olla myös taloudellisesti kannattavia.

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti47.pdf

Tapani Lahnakoski

"Niin tulee myös esimerkiksi jätevesien keräys ja käsittely ensi kädessä meille kaikille taloudellisesti kaliimmaksi kuin vesien laskeminen suoraan lähimpään vesistöön. Pitäisikö ne siis laskea vesistöön?"

Säästä minut näin typeriltä vertauksilta. Me suomalaiset emme voi ilmastollemme mitään, mutta vesistöjemme tilaan voimme vaikuttaa. Minä olen erittäin huolestunut varsinkin Suomenlahden tilasta. Typerää on laskea varsinkin fosforia vesistöihin, josta on ainakin tulossa kova pula, jos ei vielä ole.

Blogisti kirjoitti kyllä kustannuksistakin.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #12

Pahoittelen ja myönnän vertauksen tyhmäksi.

Blogisti kirjoitti kyllä taloudestakin, mutta ei kyllä mielestäni tarjonnut näkemystensä tueksi minkäänlaista faktaa. Päinvastoin, hän viittaa Väisäsen tutkimuseen, jossa ei biojätettä edes juuri mainita. Noh, biokaasulaitoksia on alkanut Suomeen nousemaan, mm. Kuopioon, Joutsaan ja Lahteen, jopa ilman tariffitukia. Ehkä tämä kertoo jostakin.

Poltossa muuten se fosfori käytännössä menetetään. Mädätyksen kautta se on mahdollista saada pellolle. Mutta ehkä olen sitten uskovainen :)

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Viljami. Tuo Pipatin ym. ja Sanni Väisäsen tulos on ns. robusti. Väisäsen juttu on hänen väikkärinsä. Mietipä kun pistät sekajätepussin biojätteineen suoraan arinalle tuotat mm. tulistimien avulla sähköä maksimimäärän ja lisäksi lämpöä. Tämä korvaa suuren määrän tuontihiiltä Minun on vaikeaa ymmärtää että biokaasutuksen metaanin poltosta saatu investointituilla tiristetty pelkkä pieni sähkömäärä toisi mitään lisähyötyä etenkin kun joudut kaksinkertaisiin investointeihin. Mietipä sitä poloista jäätynyttä biojätenyyttiä joka aloittaa matkansa Lapin hiihtokeskuksista kohti Rovaniemen biokaasulaitosta raskaalla kulkuneuvolla. Rovaniemellä se luovuttaa osan energiastaan metaanin polton kautta sähköksi. Sitten jätevedet johdetaan putsarille rasittamaan vesimaksuja ja hummus eli kiinteä rejekti viedään Ouluun poltettavaksi koska orgaanista jätettä ei saa läjittää kaatopaikalle. Biokaasun jätevedet ovat herkästi pelloilta vesistöihin valuvaa "ekolannoitetta". MMM on aloittamassa jätevesien pelloille reguloimisen ehkä vaatimalla typpipitoisen jäteveden rakeistamisen. No tähän ne metaanin tuottama sähkö sitten menisi eikä riittäisi eli prosessi menisi energiaa kuluttavaksi kuten kävi aerobisen kompostoinnin. Hyvinkäälle suunniteltu biokaasulaitos olisi käytännössä vienyt jätevedet Hyvinkään putsarille joka olisi räjäyttänyt ympäristöluvan ja vesilaskun maksavat olisivat saaneet ikävän yllätyksen. Epäeettinen toimiharjoittaja salasi nämä tosiasiat YVA selostuksessaan. Tää tukitalous on niin tyhmää että en nyt jaksa hirveästi tätä jatkaa. Yrität mustaa värjätä valkoiseksi ilmeisesti tukitaloudesta pieneen vähemmistöön kuuluvana. Me suuri enemmistö olemme tss turhassa paskan taputtelussa vain häviäjiä etenkin kun mainostamat ympäristöhyödyt perustuvat viime kädessä vain autuaan tietämättömyyden antamaan ideologiseen varmuuteen.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Mikko, En epäile Väisäsen väitöskirjatyön robustiutta, se on hyvää työtä. Harmi vain että siinä ei käsitellä biojätettä. Koko sana mainitaan väitöskirjatyössä kolmesti. Mädätystä ei kertaakaan.

Biokaasulaitostoimija voi olla epäeettinen, ikävää jos näin on ollut. Mutta On äärettömän epäeettistä, sanoisin jopa pahemman luokan valehtelua viitata jonkun tutkimukseen asioilla, joita tutkimuksessa ei ole.

En epäile myöskään Pipatin ym. tutkimusta, vaikka hieman vanhentunut se voi olla. Valitettavasti viittauksistasi ei selviä mikä se on, joten en sitä ole löytänyt enkä näin voi arvioida.

Viimeisessä kommentissasi on niin moni asia vailla perustaa, että en myöskään jaksa tässä tätä jatkaa. Mutta voin kyllä istua oluen ääreen keskustelemaan.

Ja se Väisänen (2014) löytyy täältä. Käykääpä lukemassa!
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94404/i...

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Voi herranjumala. Kyse on orgaanisista jakeista. Ei ole merkitystä miten jaetta kutsutaan. Se on semantiikkaa.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Okei, jotkut kuitenkn sanovat että on erittäin suuri ero, onko orgaaninen jae puuta, turvetta vai peltobiomassaa...

...Vaiko sitten biojätettä. Erityisen suuri ero on mädätyksen kannalta, jossa edelliset hajoavat (ja tuottavat metaania) todella huonosti (lukuunottamatta joitain kasveja). Biojäte taas hajoaa erittäin hyvin.

Lisäksi on erittäin suuri ero onko biomassa jätettä vai vartavasten energiantuottoon kasvatettua biomassaa (tai turvetta). Näin mm. ravinteiden takia.

Edit: On päivänselvää että et voi vedota puu, turve tai peltopolttoaineilla tehdyllä LCA:lla biojätteen erilliskeräyksen ja mädätyksen LCA:han. Prosessit ovat aivan erilaiset.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Kun tää taputtelu on täysin turhaa, hyödytöntä ja haitallista ja vie veronmaksajien fyrkat, on valitettavaa että media puffaa tätä "kestävää kehitystä" jatkuvasti. Japani muuten polttaa kaiken yhdyskuntalietteen joten skeidatkin voitaisiin polttaa integroidusti arinapoltossa jos haluamme.

Markku Ahtiainen

Vihreä city jengi osaa parhaiten keksiä miten suomi saadaan polvilleen onneksi oppositiossa yle nyt vaan on veron maksajien elätti paisuu vain kunnes räjähtää eko katastrofi on siis tulossa

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Otin muuten yhteyttä Sanni Väisäseen, ja hän vastasi etteivät biojätteet, erilliskeräys mädätys tai kompostointi ole hänen alaansa, eikä väitöskirjaansa viitaten niitä voi argumentoida suuntaan tai toiseen (kommentti hänen luvallaan).

Kaljatarjous on edelleen voimassa, voin ehkä yrittää selventää mitä eroja erilaisilla biomassoilla ja niiden alkuperillä on :)

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Höpö höpö, kyllä voi. Lue Pipatti VTT 1996 ensin. Kyse on yksinkertaisesta universaalista periaatteesta ja Sanni tietenkin sanoo noin, kun on väitöskirjassaan on keskittynyt muuhun kuin yhdyskuntajätteeseen ja on varovainen tutkija; hänen pääasiallinen löydös ei muuten muistaakseni ole vihreiden mutta nykyhallituksen mieleen eli tehokkain tapa olisi polttaa suoraan turvetta ojitetuilta kitukasvuisilta soilta, koska se on se missä on potentiaalia ja se olisi lisäksi merkittävä metsänhoidollinen työ kuoria muutama metri turvetta pois. Vantaan Energian konsepti on yksinkertaisesti ylivoimainen ja siihen voitaisiin liittää myös skeidan poltto. Tätä yritettiin muuten Oulussa, mutta lupaviranomainen ei lämmennyt. Kaljaa täytyy miettiä. En poissulje....

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Tutkijana en olisi kovin mielissäni jos joku laittaisi sanoja suuhuni.

1.
Aletaan kuitenkin olemaan oikeilla jäljillä. Väitöskirjahan käsittelee turpeenpolton, puuperäisen etanolin ja peltokasvipohjaisen dieselin elinkaaripäästöjä, siten että niiden kasvihuonekaasupäästöt on todellisuudessa laskettu, eikä oletettu nollaksi, kuten perinteisesti uusiutuvilla tehdään. Merkittävimmäksi KHK lähteeksi näiden elinkaaritarkastelussa on siten paljastunut maankäyttö ja sen muutokset (esim. metsän sitoman hiilen vapautuminen kun se hakataan, suon sitoma/vapauttama hiili sekä lannoitteiden käyttö peltokasvien kohdalla). Ja tosiaan yksi tutkimuksen tuloksista oli että jo ojitetuilta soilta turvetta voisi kannattaa ottaa polttoon, mikäpäs siinä, en ainakaan itse tätä vastusta. Sen sijaan ojittamattomien soiden kaivuuta ei tämäkään tutkimus puolla.

Kovasti kiinnostaa minkälaiselle Universaalilla Periaatteella vedät maankäytön muutoksien KHK päästöistä johtopäätöksiä biojätteiden erilliskeräykseen tai polton ylivoipaisuuteen (polttoakaan tutkimus ei siis käsittele, paitsi luonnollisesti turpeen osalta)?

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

2.
Sitten se Pipatti ym. 1996.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/julkaisut/1996/J811.pdf

Tutkimus on mielenkiintoinen ja varmasti pätevä niistä lähtökohdista, joista se on tehty. Kyseessä ei siis ole tieteellinen elinkaarianalyysi, mitä tekijätkin korostavat. Tärkeimpien tulosten kohdalla (joissa siis massapoltto näyttäisi olevan paras) tekijät toteavat: ”Arvot on laskettu karkeilla oletuksilla, joten tuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina” (sivu 43.)

Tutkimuksesta on mm. rajattu kokonaan pois mm. kuljetukset (jotka luultavasti puoltaisivat hieman massapolttoa) ja toisaalta mädätteen käytön energiahödyt, kun korvataan fossiilisia lannoitteita (puoltaisi selvästi erilliskeräystä).

Sivun 42 taulukossa on siis seuraavat tulokset kahden tässä oleellisen skenaarion osalta:
-Jätteiden massapolton nettopäästöt: -1063 CO2ekvivalenttia
-Erilliskeräyksen, jossa biojäte mädätykseen; paperi, pahvi ja muovi polttoon; loput kaatopaikalle: -501 CO2ekvivalenttia

Syyt tuohon polton paremmuuteen vuoden 1996 tutkimuksessa on nykypäivän näkökulmasta varsin helppo löytää:

(1.)
Taulukossa 7 pistää simään että massapoltolla tuotettu energiamäärä on suurempi kuin erilliskeräyksen ja mädätyksen kautta. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, koska yhteenlaskettu biojätefraktiosta CHP tuotettu sähkö ja lämpöenergia on biokaasutuksen kautta noin 1.7 kertaa parempi kuin poltolla (vettä ei kannata polttaa) [1]. Kun huomioidaan biokaasulaitoksen 30% oma energiantarve (ja jätetään polttolaitoksen vastaava huomioimatta), saadaa yhä 1,2 kertainen energiantuotto mädätyksellä. Poltettava jae on sama, tästä ei siis eroa pitäisi tulla, mistä se siis johtuu?

Tutkimuksen mädätysdata perustuu täysin yhteen mädätyslaitokseen, Vaasan Stormossenin laitokseen. Kuten tutkimuksessa sanotaan, kyseessä on ”yksi maailman ensimmäisiä yhdyskuntajätteitä prosessoivia täyden mittakaavan anaerobilaitoksia” (s.32).

”Vaasan anaerobilaitoksen tuottamasta energiasta yli puolet kuluu laitoksen omaan käyttöön” (s. 33). Nykyään biokaasulaitokset kuluttavat noin 30% omaan käyttöönsä, ei suinkaan puolta. Tämä on raportoitu myös suomalaisessa biokaasulaitoksessa [2]. Jo tällä korjauksella erilliskeräyksen energiatase (ja CO2 tase) kääntyy polttoa paremmaksi.

Kirjoittajat toteavatkin (s.78): ”Biojätteiden laitosmittakaavaisessa anaerobisessa käsittelyssä käytetään uutta teknologiaa ja prosessien kehittyessä tulee todennäköisesti energiatase muodostumaan edullisemmaksi”. Kehitystä on tosiaan tapahtunut, ja paljon muussakin kuin tuossa parasiittisen energiankulutuksen pienenmisessä.

(2.)
Mädätteen lannoitekäytön energiahyödyt, ja niiden CO2 tase tulee laskea mukaan elinkaaritarkasteluun. Mädätteen käytössä toki on omat ongelmanta, mutta ne ovat ratkaistavissa.

Nuo kaksi kohtaa huomioimalla Pipatti ym. 1996 johtopäätökset taitaisivat olla hieman toisenlaiset.

[1] http://www.valorgas.soton.ac.uk/Pub_docs/VALORGAS_...

[2] http://www.sciencedirect.com.libproxy.tut.fi/scien...

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Kävin USAssa erästä kelpoa opinahjoa, missä minulla oli maan mainio tilastotieteen opettaja Jim Tonascia. Hän kertoi erään luennon jälkeen totesi kevennyksenä datamatriisin tällaisesta a posteriori kohtelusta, jossa tulos on saatava mieleiseksi "and the data finally confessed!". Et ole mitenkään kommentoinut näitä ympäristöongelmia tai "externaliteetteja" kuten hienosti sanotaan, joita liittyy näihin biokaasulaitoksiin ja voi kuten olen tuolla edellä todennut, että koko CH4:llä tuotettu sähkö voidaan joutua käyttämään esimerkiksi typpilannoitteen rakeistukseen. Edelleen Vantaan konseptissa on täysin ylivoimainen eikä siihen kylkeen tarvita tämän läträyksen ja taputtelun vaatimia tuplainvestointeja, joihin siis saa valtiovallalta suuria määriä rahaa. Jepualla (oli 2014 TV-uutisissa) oliko se nyt neljän miljoona euron tuki neljälle sikalalle.....TV-uutiset eivät tietenkään kertoneet näistä valtavista tuista mitään. Entä sitten, kun ELY-keskuksen ennustama putkien (sikaloilta ja takaisin) tukkeutuvat?? Kuka maksaa?? Ei näitä vihreitä kakkaleikkejä tarvitse kuin vihreät ja vihreiden ideoilla ratsastavat kaverikapitalistit. Veikkaan, että käyttökatteet ovat niin pienet että huonosti käy biokaasulaitoksille ellei ihmisten jätemaksuja nosteta huomattavasti vaikka jo ovat saaneet isot valtion investointituet.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Niin. Olen ihan samaa mieltä tuosta, että tutkimuksia löytyy joka lähtöön ja melkein mitä tahansa saadaan perusteltua tutkimuksilla.

Siksi niitä pitää arvioida kriittisesti ja tapauskohtaisesti. Olen nyt käynyt lävitse ainoat kaksi käyttämääsi viitettä. Toinen ei käsittele aihetta lainkaan ja toisestakin (ei tieteellinen) löydän mielestäni varsin hyvin perusteltavissa olevia kohtia, joilla sen viesti muuttuu täysin.

Puutteistaan huolimatta tutkimustieto on ainoa asia jolla voin asioita perustella. Ihan sama minkäväristä aatetta ne tukevat kunhan argumentit ovat parhaat. Jos ne tukevat massapolttoa niin hyvä, sitten kannatan sitä!

Vantaan jätelaitos on ihan hyvä juttu, tosin harvoin mainitaan että valtaosa sen energiasta tuotetaan maakaasulla, ei tosiaankaan jätteellä. Puhut jatkuvasti van sähköstä ja lämmöstä, poltolla tosiaan voidaan tuottaa vain noita ja usein sille lämmölle ei ole käyttöä. Metaanin vahvuus on monikäyttöisyys. Sähkön ja lämmön lisäksi sitä voidaan kaasuverkkoon syötettynä kaikkiin niihin käyttötarkoituksiin kuin maakaasuakin.

Jepuan laitos on tosiaan saanut n. 4 miljoonaa investointitukea. Laitoksen takaisinmaksuajaksi on laskettu 9,5 vuotta ja käyttöiäksi 25 vuotta. Kuulostaa kannattavalta, mutta uusi teknologia tuskin lähtisi liikkeelle ilman tukea, etenkin kun takaisinmaksu perustuu liikennekaasun myyntiin, jossa on muna-kana ongelma (eli tarvitaan tarjoaja ennen kuin löytyy käyttäjiä).

http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia/docs/opintom...

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio Vastaus kommenttiin #25

Kaksinkertainen järjestelmä tuo vain ympäristöhaittoja ja ympäristöhyödytkin voivat olla vähän niin ja näin kun kaikki seikat otetaan huomioon. Liikenteen polttoaineen potentiaali on mitätön ja se on hirmuisen kallista ja vielä kun otetaan huomioon, että jakelujärjestelmää tahi edes autokantaa ei ole olemassa. Edes TV:ssä valtavalla rahalla mainostettu (muuten multimiljonääri Jasper Pääkkösen äänellä!!)UPM:n Lappeenranna mäntyöljystä saatavan biodieselin (investointitukia kymmeniä miljoonia euroja) määrä ei ole kuin 200 000 tonnia vuodessa. Sähköntuottanmisen järkevyyteen biokaasulaitoksen tuottamalla metaanilla. Kauheasti rahaa palaa tähän turhuuteen näinä niukkuuden aikoina kun maailmalla on halpaa fossiilista polttoainetta - mukaanlukien maakaasu - enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Lue muuten mun kirjastani Åbo Akademin dosentti Ahlbeckin arvio Lahden uuden YLEn uutisten suurhehhkuttaman mädättämön (investointitukia oliko 6 miljoonaa) kannattavuudesta. Se on karua luettavaa....Olen ymmärtänyt, että Vantaan laitoksessa maakaasua käytetään tulistukseen eli sähkön recoveryn parantamiseen enkä ole kuullut, että megajouleina se tuottaisi laitoksella enemmän energiaa kuin sekajätteeseen sitoutunut?? Sen verran tunnustusta täytyy kyllä sulle Viljami antaa, että olet aidosti asioihin perehtynyt ja jopa kuuntelet ja otat vasta-argumentin perusteista selvää, mitä normaalisti vihreän toimijan ei tarvitse tehdä, koska "keis is settled" ja riittää kun argumentoi täydellisen tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella....

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #27

Kiitokset tunnustuksesta Mikko! Kiitos sinulle, että kommentoit vielä näin "vahentunutta" blogia. Jatkan vielä vähän noihin kommentteihisi. Valitettavasti tästä tuli vähän pitkä, ehkä teen siitä joskus oman blogin.

Et ole ainut joka ei kysyttäessä osaa kertoa että Vantaan jätteenpolttolaitos tuottaa merkittävän osuuden energiastaan maakaasulla. Itse asiassa tarkka tuotantotieto on piilotettu sen verran hyvin että en sitä lyhyellä etsimisellä pysty tarkasti laskemaan.

Joka tapauksessa voimala koostuu kahdesta 58 MW arinakattilasta sekä 77 MW kaasuturbiinista. Maakaasua puolestaan käytetään (pääosin) kaasuturbiinissa 73,5 Mm3/vuodessa (Tämän energiasisältö on 735 GWh). Kaasuturbiinin kokonaishyötysuhde lienee selvästi parempi kuin jätteen arinapolton, oletetaan vaikka 95%, niin maakaasulla tuotettu energia olisi noin 700 GWh/vuosi. Kun laitoksen kokonaistuotoksi on arvioitu 920 (lämpö) + 600 (sähkö) = 1520 GWh, niin noin 46% energiasta tulee venäläisestä maakaasusta. Liioittelin siis hieman edellisessä, pahoittelen.

Minusta kaasunkäytössä ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta tapa jolla laitosta markkinoidaan, eli puhutaan että jätteellä tuotetaan puolet kaupungin energiasta ja kolmasosa sähköstä on puhdasta propagandaa ja viherpesua.

Sitten siitä lämmöstä vähän:

Vantaan laitoksen ympäristöluvasta: "Kesällä kaukolämmön tarve vähenee, mutta poltettavan jätteen määrä pysyy lähes ennallaan. Laitos varustetaan apulauhduttimella, jolla ylimääräinen lämpö voidaan jäähdyttää ilmaan. Apulauhdutinta käytetään aluksi noin seitsemän viikkoa vuodessa ja lauhdutettava
lämpömäärä on noin 13 GWh/a". Kuulostaa ehkä vähältä, mutta yli 500 talon lämmitystä vastaava energia hukataan (ja tämä on vain yhtiön ennakkoarvio, monet ennustavat kaukolämmön tarpeen vähenevän).

Ja niitä muita ympäristöhaittoja on todellakin myös poltolla. Jätteenpolttolaitokelta toimitetaan Ekokemille yli 13 000 t savukaasujen puhdistuksen reaktiotuotteita ja kaatopaikalle 5600 t haitallisia tuhkia. Myös näillä on kustannus ja energiavaikutus.

https://www.vantaanenergia.fi/fi/TietoaKonsernista...

----

Kuten olen pyrkinyt tämän hetken tutkimustiedolla (alla) tuomaan esiin, näyttäisi että kaksinkertainen käsittely tuo nimenomaan ympäristöhyötyjä polttoon verrattuna tarkasteltaessa koko elinkaarta. Huonoimmillaankin erilliskeräyksen ja orgaanisen fraktion mädätyksen vaikutukset eri LCA tutkimuksissa ovat suoran polton kanssa samalla tasolla ja useimmissa tutkimuksissa sitä selvästi paremmat.

Kuten aiemminkin totesin, on mahdollista että kaksinkertainen systeemi tulee kalliimmaksi. Silloin tuleekin arvioida mikä hinta saavutetusta hyödystä vielä kannattaa maksaa. Kustannus on kuitenkin siinä mielessä huono arvio että hinnat muuttuvat. Jos esimerkiksi fosforin hinta nousee, kuten monet ennustavat, voi mädätyksen kautta saatavan lannoitteen arvo helposti nousta huimasti (nykyäänhän se on käytännössä nolla). Tärkeää mielestäni kuitenkin on, että erilliskeräyksen energiatase näyttäisi olevan selvästi polttoa parempi, pidemmällä aikavälillä tämä näkyy myös kustannuksissa.

--

Olen myös varsin kriittinen mäntydieselin tuotantoon, joten ei siitä sen enempää. PAITSI että tähän sopii myös se Väisänen (2014). (Enkä muuten ole kuullut että tuo olisi mitenkään Vihreiden suosima hanke, pikemminkin päinvastoin).

Sen sijaan Biojätteistä on tuoreessa LUT:n tutkimuksessa (sama porukka jossa Väisänen työskentelee) on laskettu että biokaasua riittäisi viidesosaan Suomen henkilöautoista. Mielestäni aika hyvin.
http://www.sciencedirect.com.libproxy.tut.fi/scien...

--

Jos puolestasi viittaat tuolla Åbo Akademin dosentti Ahlbeckin arviolla samaan kuin olet aiemmassa blogissasi kirjoittanut:
"Lähetin Kujalan YVA-selostuksen ystävälleni Åbo Akademin ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbeckille. Hänen pika-arvionsa laitoksesta oli:
"Bioetanoli on hauskaa puuhaa pienessä mittakaavassa, kun raaka-aineena on leipomotaikina, joka fermentoituu helposti. Silloinkin energiatase on todennäköisesti negatiivinen. Kun taas otetaan epämääräisiä biojätevirtoja mukaan ja skaala kasvaa, siitä tulee takuuvarmasti katastrofibisnestä. Leväviljelmä olisi aurinkoenergian keräilyä kasvavaan biomassaan, jolloin hyötysuhde on lähellä nollaa. Se vaatisi suuret vesimäärät ja pinta-alat sekä levän kuivatuksen. Ei varmastikaan kannata. Näistä jutuista ovat vastuussa ihmiset, joila ei ole käytännön insinöörikokemusta, jotka eivät osaa laskea rahaa eikä energiataseitakaan, eivät osaa lukea tilinpäätöksiä, eikä niillä ole hajuaistiakaan. Mutta he ovat varmasti vakiovieraita Greenpeacen kotisivuilla."

Ahlbeck on tuossa luonnollisesti oikeassa, bioetanolissa kotitalousbiojätteestä ei ole yleensä järkeä, eikä ole leväviljelmässäkään (tästä minulla on muuten hieman enemmänkin kokemusta). Eikä näitä kyllä ole Lahteen myöskään rakennettu.

Mutta puhut jälleen potaskaa, Ahlbeck ei tuossa kommentissan ota mitään kantaa itse biokaasulaitokseen, joka taitaakin olla järkiratkaisu :)

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio Vastaus kommenttiin #28

Juurikin siihen Jalle otti kantaa kun sitä häneltä kysyin. Ja potaskaa en puhu toisin kuin ympäristöidealistit. Joka tapauksessa hyvää syksynjatkoa.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #29

Silloin varmasti kannattaisi laittaa lainaus kuinka hän biokaasulaitokseen kantaa otti ja millä perusteilla. Nythän kommentti koskee ihan täysin muuta.

Mutta hyvää syksyä sinnekin.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio Vastaus kommenttiin #30

Mä en malta olla vielä kertomatta pientä tarinaa Hyvinkäälle suunnitellun biokaasulaitoksen ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta. Esittelin siitä lausunnon STM:ssä. Siinä epäeettinen yritäjä selosti erilliskerättyä biojätettä ja eläinperäisiä lietteitä mädättävän laitoksen ympäristövaikutuksia kertomalla mm. että nestemäinen rejekti (=jätevesi) ajetaan pelloille kierrätyslannoitteena ilman edes mitään realistista käsitystä haluavatko alueen maajussit tätä helposti huuhtoutuvaa jätevettä pelloilleen. He eivät myöskään kertoneet, mitä tavaralla tehdään niin 8 kk:na, jolloin sitä ei saa viedä pelloille. Jätevesi olisi jouduttu käytännössä viemään rekka-autoilla Hyvinkään putsarille, jonne olisi jouduttu tekemään mittavat vesiensuojelun investoinnit ja ympäristölupa olisi mennyt uusisiksi ja hyvinkääläiset olisivat maksaneet kaiken vesimaksuissaan. Yrittäjällä oli huimat suunnitelmat laajentaa toimintaa niin, että lopulta typpipitoinen jätevesi olisi rakeistettu ilman, että yrittäjä kertoi, mikä tämä strippauksen energiatase olisi. Veikkaan, että metaani omasta takaa ei olisi riittänyt kuivattamaan jäteveden. Omien tietojeni laitosta ei rakennettu? No nyt hyvät jatkot....

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Life cycle assessment (LCA) tutkimukset kattavat juuri nuo ympäristöongelmat yleensä koko elinkaaren ajalta. Kaipaisin hieman vastavuoroisuutta. Minkälaisen tutkimuksen tarvitset, että edes harkitset mielipiteesi vaihtamista? Ovatko alla olevat tutkimukset ja tutkijat väärässä, ja jos ovat, miten?

"The comparative LCA of different treatment alternatives for household food waste based on a case study from a residential area in southern Sweden shows that separate collection of household food waste for later anaerobic digestion with production of biogas to replace petrol as vehicle fuel was more beneficial than incineration with energy recovery (heat and power)"

Household food waste management – Evaluations of current status and potential improvements using life-cycle assessment methodology (2012)
https://lup.lub.lu.se/search/publication/2540829

"Results also show that a sorting plant coupled with electricity and biogas production (Scenario 2) is very likely to be the best option for waste management"

Life cycle assessment (LCA) of waste management strategies: Landfilling, sorting plant and incineration (2009)
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

"Generally, anaerobic digestion and gasification were found to perform better environmentally than the other processes, while composting had the least environmental benefit (Processes are incineration, gasification, anaerobic digestion, bio-landfills, and composting)"

Environmental performance and energy recovery potential of five processes for municipal solid waste treatment (2015)
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

"As a result of the above, the model selects the Biogas_CHP alternative, when minimizing GHG emissions and the Incineration alternative, when minimizing operational costs."

Economic and environmental optimization of waste treatment (2015)
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset