Kemin biodieselhanke – Totta vai tarua

Tämän päivän jymyuutinen oli, että kiinalainen yhtiö haluaa sijoittaa Suomeen miljardi euroa biodieselhankkeeseen. Tämähän olisi satumainen uutinen kroonista investointipulaa potevassa Suomessa.

Onko juttu tarua vai totta. Seuraavassa käyn läpi muutamia näkökulmia liittyen uutiseen.

Mikä ihmeen biodieselhanke? Suurin osa suomalaisista ei oikein ymmärrä, mistä hankkeessa on edes oikein kysymys. Kyseessä on tehdas, joka tuottaa kustannuksista välittämättä liikenteen polttoaineita maailmaan, jossa liikenteen polttoaineiden hinnat ovat romahtaneet. Maailman suurin öljyalan kaupantekijäorganisaatio pitää alhaisten hintojen pitävän pintansa vielä pitään jopa vuosikymmenen tai jopa pitempään http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-02-08/world-s-largest-energy… .

Biodiesel-hankkeen idean historiallisia esikuvia ovat mm. eri maiden (esim. Saksa toisessa maailmansodassa) sotatalouksien pyrkimykset tuottaa lentokoneille ja panssarivaunuille kustannuksista välittämättä polttoainetta vain ja ainoastaan turvallisuuspoliittisista syistä. Nyt turvallisuuspoliittiset vaikuttimet ovat vaihtuneet ympäristönsuojeluun, vaikka ei ole edes varmuutta, että biopolttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska biodieselin valmistus vaatii runsaasti energiaa.

Jos kuuntelitte tänään tarkkaan tänään YLE:n TV-uutisten haastattelemaa firman toimitusjohtajaa niin huomasitte, että hän asetti toivonsa Kemin tehtaan myynnin menekille seuraavaan loogisen päättelyn: Eurooppalaiset kuluttajat eivät panisi pahaksi bensapumpulla tapahtuvaa biopolttoaineista johtuvaa hinnannousua, kun  kalliiden biopolttoaineiden seossuhde nostetaan 5 -7 %:sta jonnekin 40 % hujakoille bensan hinnan vajottua historiallisen alas. Valitettavasti tämä on utopiaa monesta eri syystä ja tietenkin sen vuoksi, että kuluttajat haluavat halpaa bensaa pumpulla nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Ehkäpä tärkein syy, miksi jopa YLE:n TV-uutisten biodieselhype jäi vaisuksi oli, että kiinalaiset tekevät päätöksensä vasta 2016 lopussa. Miksi? Tämä johtuu siitä, että EU:ssa käydään nyt keskustelua biomassan kestävyyskriteereistä http://www.ymparistojaterveys.fi/wp-content/uploads/2009/10/YT8-2015-M.P… . Tässä artikkelissani käyn läpi tätä kysymystä niin terveydensuojelun näkökulmasta kuin myös eurooppalaisen keskustelustelun näkökulmasta käsin.

Julkisuudessa on unohdettu – toimittaja Matti Virtasen Talouselässä julkaistua kommenttia lukuunottamatta http://www.talouselama.fi/uutiset/juha-sipila-puolittaa-henkilokohtaisen… – että EU voi 2016 aikana hyvinkin päättää, että puunpolttaminen ei olekaan hiilineutraalia, koska metsä kasvaa hitaasti. Näin voi tänään ounastellut hankkeen kannalta välttämättömät EU-tuetkin vielä jäädä saamatta. Tämän vuoksi kiinalaiset tekevät päätöksensä vasta 2016 lopussa.

EU:ssa on nähty monista eri syistä jyrkkä kiinnostuksen lasku liikenteen biopolttoaineiden tukijaisille. On jopa todennäköistä, että Suomi jää ypöyksin vaateissaan, että biopolttoaineiden seossuhdetta täytyy nostaa  SSS-hallituksen kaavailemaan 40 %:iin. Kemin tehtaan tuotteiden menekki on taattu vain, jos EU:ssa kyettäsiin sopimaan, että liikenteen biopolttoaineiden tukea nostetaan selvästi nykyisestä ylöspäin. Tätä ei siis ole näköpiirissä.

Muita kotimaisia syitä, miksi puupohjaisen dieseliin liittyvät utopiat ovat potentiaalisesti jopa vaarallisia ovat: 1) Sekä mekaaninen että kemiallinen puunjalostus kilpailee samasta raaka-aineesta, 2) perinteinen tukea saamaton biojalostustoiminta Raumalla ja Oulussa kärsivät siitä, että puu "jalostetaan" biopolttoaneeksi ja 3) kasvien kyky sitoa auringon energiaa on hyvin pieni jopa verrattuna tehottomiin aurinkopaneeleihin. Puuphjaisen biodieselin potentiaali on näin hyvin pieni, eikä sillä maailman autoja tankata.

Kansalaiset on saatu tiedotusvälineiden jatkuvalla viherjulistuksella uskomaan, että Kemin tehtaiden kaltaisissa hankkeissa kyseessä olisi korkean jalostusarvon tuotteen tuotanto, kun valitettava totuus on, että kyseessä on vain korkean panostusarvon tuote.

Kysymys on myös siitä, olemmeko me suomalaiset valmiita ottamaan kiinalaisen yhtiön kera riskin siitä, että ehkäpä 15-20%  suomalaisten veronmaksajien investointituet valuisivatkin Kankkulan Kaivoon.

Kemiläiset olivat kaikkein rauhallisimpia tänään monien aiempien vastoinkäymisten vuoksi. Suas nährä?      

 

 

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu