*

MikkoPaunio

Suomi vakavassa vaarassa

Australian pääministeri varoittaa tuulivoiman vaaroista Etelä-Australian kantaverkon romahtamisen jälkimainingeissa ja kertoo tuetun tuulivoiman sekoittaneen sähköntuotannon kannattavuuden niin, että huoltovarmuus on uhattuna. http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-10-06/aussie-leader-slams-re...

Suomessa on Euroopan kantaverkkoyhdistyksen tuoreessa vuosiraportissa kolmanneksi suurin mahdollisuus kantaverkon romahtamiseen.https://www.entsoe.eu/Documents/SDC%20documents/MAF/MAF_2016_FINAL_REPORT.pdf

Kantaverkon romahtaminen oli lähellä viime tammikuussa. Saimme juuri ja juuri sähköä niin idästä kuin lännestäkin tammikuun pakkasilla, kun tuuli oli tyyntynyt ja 0,1% sähkönkulutuksesta saatiin tuulivoimasta. Meillä on noin 4500 megawatin tuotantovaje huipputuotantokausia ajatellen.

Tilanne on huonontunut erityisesti siksi, että ilmastohysterian vuoksi poliitikot päättivät ajaa 1000 megawattia Inkoon hiilivoimaa alas. Tilanne tulee lähivuosina edelleen huononemaan, koska sekä Englanti että Saksa vetävät isoja 1000 megawatin kaapeleita Norjaan, koska niiden tuuli- ja aurinkovoiman takia alati vaihtelevat sähköverkot tarvitsevat vakauttavaa säätövoimaa Norjasta. Se tuotetaan vesivoimalla.

Nämä kaapelit, joita todennäköisesti vedetään vielä lisää em. maihin - tulevat tietenkin vähentämään meidän mahdollisuuksia tuoda paukkupakkasilla sähköä lännestä. Olkiluoto 3 helpottaa Entso-E-raportin mukaan tilannetta, mutta on odotettavissa, että se saadaan täyteen tuotantotehoon vasta vuosia sen käynnistämisestä.

Suomen erityisen anteliaat tuulivoimatuet ovat myös Australian ja koko Euroopan tapaan romahduttaneet energiainvestoinnit, jotka edelleen lisäävät vaaraa kantaverkon romahtamiseen.

Vuoden mittaan suomalaisia on tästä kantaverkon romahtamisen uhasta varoittaneet Huoltovarmuuskeskus, kantaverkkoyhtiö Fingrid, Energiateollisuus ja Fortum ilman, että poliitikot olisivat lotkauttaneet korviaan.

Kaikki virkamiehet ja muut toimijat, jotka ovat tekemisissä valmiusasioiden kanssa tietävät, että laaja-alainen pitkäkestoinen sähkökatko on lähes sotaan verrattava varautumisskenaario. Kantaverkon romahdettua sitä on hankala pystyttää uudelleen ja se vaatii aikaa.

Puolustusministeriö on julkaissut erinomaisen oppaan pitkäkestoisen sähkökatkon yhteiskunnallisista vaikutuksista. http://www.defmin.fi/files/1275/Pahasti_poikki_nettiversio.pdf

Pitkäkestoisen laaja-alaisen sähkökatkon vaikutukset ovat niin mykistävät, että Ilkka Remes kirjoitti em. oppaan innoittamana jännitysromaaninsa "Jäätyvä helvetti".   http://www.adlibris.com/fi/kirja/jaatyva-helvetti-9789510412992?campaignId=b28cc757-0a44-47d5-9bc9-0e01a69a0ce3

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomessakaan ei saa moittia eikä syyttää tuulivoimaa millään muodoin, vaikka siitä olisi ilmiselvää haittaa huoltovarmuudelle ja voisi aiheuttaa kantaverkon romahtamisen.

Suomeen kannattaisi nyt hyvän sään aikana hankkia Wärtsilän kaasuturbiineja ja dieselgeneraattoreita. Polttoaine omista metsistä ja pelloilta.

Näillä mainituilla välineillä Englannissakin on pärjätty, kunnes päättivät, että tarvitaan lisäksi ydinvoimaa.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Polttoaine "metsistä ja pelloilta"? Ootko tosissasi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kai se sama biopolttoaine mitä saadaan mäntytisleestä käy dieselgeneraattoriin. Ja mädättämällä valmistettua kaasua voidaan hädän tullen käyttää kaasuturbiinigeneraattorin polttoaineena.

No pelloille metsiin ei tarvitse mennä kuin poikkeustilanteissa. Maakaasua, öljyä ja kivihiiltä on koko ajan löydetty lisää. Ei ne lopu, ja toimittajia on joka puolella maailmassa.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio Vastaus kommenttiin #7

Mä hetken kuvittelin sun tulleen biouskovaiseksi.....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #9

Ydinvoimauskovaiset ovatkin pitkään olleet aika hiljaa, Olkiluoto 3:n takia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #7

Puuhakkeesta saatava häkäkaasu tuottaa lämpöä ja sähköä uusituvasta metsästä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Joo, on hyvä ja toimiva kokonaisuus. Nyt on kyllä öljy taas välillä halpaa, mikä vähentää hakkeeseen investoimista.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio Vastaus kommenttiin #18

Häkäkaasu kuuluu sotatalouteen ei nyky Suomeen. Metsien polttaminen sähköksi on mielipuolten hommaa. http://www.dailymail.co.uk/news/article-2581887/Th...

Ja vielä metsistä saatavaan biomassaan pohjaavat toisen polven liikenteen polttoaineet eivät ole korkean jalostus- vaan korkean panostusarvon tuotteita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Olen samaa mieltä. Tilanne suomalaisittain on kovin toinen kuin Britanniassa. Britannian metsät on hakattu ja puuta tuodaan poltettavaksi Atlantin takaa.

Suomessa metsäyhtiöt ovat omavaraisia energian suhteen, eli jätepuuta polttamalla tuotetaan sähköä. Kuinka järkevää se on, en tiedä. Metsänomistajien omistama yhtiö suorastaan ottaa ilmaiseksi puuta metsänomistajalta. Tähän on ajauduttu Suomessa. Kartellikaan ei ole tavatonta, mitään tuntuvaa rangaistustakaan siitä ei langeteta.

Olen sitä mieltä, että puun kuten ei öljynkään polttaminen ole mielekästä. Jätepuuta harvennusmetsistä kuitenkin tulee, sitä voidaan ohjata polttoonkin, ellei se kelpaa sellukattilaan tai rakentamiseen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #20

Nykyään jää metsiimme 20 miljooaa mottia vuosittain hakkaamatta.Nykytekniikalla saataisiin höyryveturitkin kulkemaan metsähakkeella, tuuli-ja aurinkosähköllä ei junat liiku.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Metsän puuston voidaan antaa kasvaa jonkun aikaa, ilman että sanottavaa vahinkoa koituu puuvarannolle. Harvennukset pitää kuitenkin tehdä ajallaan js sieltä kertymää syntyy. Sille pitää järkevää käyttöä osoittaa. Pieniä paikallisia yhdistettyjä hakevoimaloita sähkön- ja lämmöntuotantoon on kehitetty. Puuttuu vain, että hommaa aletaan viemään eteenpäin.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Vaarassa on vain perinteiset energiajätit sähkön hapumisen myötä, jota uusiutuva energian tuotanto, kuten tuuli- ja aurinkoenergia aiheuttavat kuluttajien eduksi. Onhan se kauhiaa kun voitot ja bonukset romahtavat....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vaikka olisit oikeassa, tuulivoima tarvitsee korvaus- ja säätövoimaa.

Englannissa pamahti dieselit käyntiin aina kun tuuli lopahti. Osa dieselgeneraattorista jouduttiin käyttämään huonolla hyötysuhteella jatkuvasti, silloinkin kun tuulivoimalat tuottivat sähköä.

Nyttemmin totesivat, ettei tuollainen peli vetele enään. Lontoossa ei pärjätä hetkeäkään ilman sähköä.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Mä olen useaan otteeseen ehdottanut ympäristöystävällistä sähköpuhallinta tuulivoimalan eteen. Se käynnistyy kun tuuli tyyntyy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Juu, kun nyt saadaan tuulivoimaloista yms. ilmaista sähköä, niinkuin Osmo Soininvaara kirjoitti Suomen Kuvalehdessä, niin eikö sitä voisi käyttää sähköpuhaltimessa.

Ai niin se sähkö on silloin ilmaista kun tuulee ja kun ei tuule ei ole sähköä. Miten tämä voi olla näin vaikeata.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Leskinen hamuaa lisää valtion tukea, ja enemmän ongelmia jotta romahdus toteutuu varmasti. Tuulivoimaloiden takia niitä ongelmia on tullut muuallakin maailmassa, niin miksei sitten meillä, järjetöntä varautumista näkyvissä olevaan tilanteeseen.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Seppo vaarana on kantaverkon romahtaminen kauhistuttavine seurauksineen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Suomen sähkönkulutus on noin 70 TWh, Tästä tuulivoimalla tulee muutama TWh tällä hetkellä, vuoteen 2020 mennessä kai 7 TWh, sekin sattumasähkönä. Aurinkösähkö hukkuu pyöristysvirheisiin vielä pitkään - TEMin vuoteen 2050 mennessä on arvioitu sitä rakennettavan vajaa 20 TWh. Tuulivoima joku 30 TWh. Hyötysuhdehäviöt huomioiden ja kestävän varastointiratkaisun puuttuessa saataisiinko noista määristä neljännestäkään hyödyksi.

Sähkönkulutus tuskin paljon nykytasolta laskee, joten millä tuo puuttuva sähköntuotanto tehdään?

Aurinko- ja tuulisähkö on viherpesua vielä pitkään
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Simo Salomaa

TW tunteja (TWh) ei rakenneta vaan GW(Peak). Tilaa Suomessa joka tapauksessa on pelkästään katoilla miljoonia m2.
Saksassa on rakennettu "aurinko"sähköä 38,81 GWp josta tänään 12.1.2017 tuotti sähköä 2,66 GW (4-11% liittovaltiosta riippuen). Yhteensä sitä tuotettiin Saksassa v. 2015 36,8 TWh ja "tuuli"sähköä 86 TWh (=13,3% energiasta, ydinenergia 14,1%).
Uusiutuvan energian suurin ongelma on sen varaaminen varsinkin akkuihin, joiden kehittämiseen pitäisi satsata. Sitä tehdäänkin jo kiireellä, koska sähköautot tekevät tuloaan. Sähköauton "tankkaamis"väliksi kun pitäisi saada vähintään 1000 km, koska kovissa pakkasissa tämä putoaa kummasti. Tietämän mukaan markkinoille tulossa olevan akkusukupolven teho onkin parantunut jo 30% ja hinnatkin ovat putoamassa. Muistettakoon, että aurinkopaneelienkin hinnat olivat v. 1988 yli 15.000e/kWp tänään 2017 1350e/kWp ja putoavat ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vielä 40-50%.
Paras sähköongelmien ratkaisu olisi tietenkin säästäminen. Pienistä puroista syntyy suurikin joki. Hehkulamppujen vaihto ledeihin, pois turhat valot ja standbyt, käyttöön energiaa säästävät kotitalouskoneet, pois suorat sähkölämmitykset jne. Mutta kun se on NIIN helppoa ja siistiä!

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Vanhasen hylkäämä ydinvoimalupa 1991 tuli kalliiksi ja hinta nousee yhä.

Olisiko tuulivoimahömpötykseen lähdetty täysin purjein jos uusi voimalayksikkö olisi käynnistynyt esim v2000 paikkeilla?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen samaa mieltä, että siinä on yksi kalleimmiksi osoittatuneita virhepäätöksiä. Ydinvoimasta on tehty elämää suurempi kysymys. Kaiken lisäksi investointi ei olisi vaatinut valtion rahaa lainkaan, vaan olisi tuonut sitä verotulojen muodossa vuosien ajan vielä rakentamisen jälkeenkin.

Mutta ei se haittaa, koska äänestäjien muisti on niin lyhyt. Presidenttikisaa mennään jo täysin palkein.

Simo Salomaa

Parin lukukauden jälkeen jättämästäni kansantalouden opiskelusta on ilmeisesti jäänyt väliin luennot kansantalouden ihmeistä. En nyt nimittäin keksi sitä rahasampoa, joka olisi jauhanut Suomessa rahat ydinvoiman investointiin. Koskematta välillisesti tai välittömästi, ennemmin tai myöhemmin, JOSSAKIN muodossa kansalaisten kukkaroon?
Ydinvoimasta on tosiaan tehty joissakin maissa ja tullut joillekin elämää suurempi kysymys. Ainakin Nagasakin, Hiroshiman, Tshernobylin ja Fukushiman jälkeen. Ja uhreilla on kasvotkin, kuten Tshernobylin sammutustöissä, 15.000 röngeniä tunnissa saaneella 650 REMin miehellä ydinfyysikko Vladimir Chernousenkolla, s. 1941 k. 1996. 55-vuotiaalle kuolinsyy ei ollut vanhuus.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Rovaniemellä vedettiin verkko v.2014 harjoitus-luontoisesti alas ; pystyyn saaminen ei ollutkaan sitten ihan simppeli juttu:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Aiheesta saisi puhua enemmänkin. -NAO säätyypin palattua pitkäkestoisena keskellä talvea, suomeen saapuu taas kova, pitkä pakkasjakso. Polttopesiä on korvattu lisäksi koko ajan maalämpöpumpuilla.
Hyvä idea - mutta pahentaa kulutushuippua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset