Tuulivoimasta vielä kunnon krapula

Suomeen rakennetaan nyt hallitsemattomalla vauhdilla tuulivoimaa. Suuret teollisen luokan tuulivoimalat tuottavat sähköä niin halvalla, että uudet hankkeet eivät ilmeisesti tarvitse valtion tukea lainkaan? Tuki on kuitenkin ulkoistettu tulevaan sähkön hintaan. Pitäkää tämä mielessä.

Perinteisesti sähkön tuotantoon on investoitu joko suunnittelemalla tarvittavaa perusvoiman tuotantoa tai sitten arvioimalla, kuinka paljon kulutushuiput tarvitsevat säätövoimaa. Tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä milloin sattuu tuulemaan tai milloin sattuu aurinko paistamaan.

Paukkupakkasilla tammi- helmikuun aikana ei juuri tuule ja aurinkokin on matalalla horisontissa. Silloin Suomesta puuttuu jopa 5000 megawattia tehoa, jota on tuotava ulkomailta eli Venäjältä, Virosta ja Ruotsista (=Norjan vesivoimaloista).

Ei ole takeita, että saamme tulevaisuudessa Pohjoismaiden sähköpörssistä riittävästi tehoa paukkupakkasilla, koska Iso Britannia ja Saksa vetää tuhansien megawattien kaapeleita Norjaan saadakseen tuulivoimasta aiheutuvaan sähköntuotantoon tasoitusta. Tämän vuoksi Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin kolmisen vuotta sitten esitelemä päätös Suomen hallituksessa mm. Inkoon kivihiililauhdevoimasta luopumiseksi oli erittäin huonosti harkittu.

YLE, HS ja johtavat poliitikot eivät vihertuulivoimainnossaan kerro kuluttajille eli meille kansalaisille, että tuulivoiman tuottajat eivät osallistu esimerkiksi tuulivoiman purkamisen kustannuksiin ydinvoimaloiden tapaan. Nämä kustannukset tulevat olemaan hyvin suuret. Muistettakoon esimerkiksi, että tuulivoimaloiden suuret lavat ovat vaarallista jätettä.

Entä käyttöikä. Nyt Saksassa tuulivoimalat ajetaan suurin kustannuksia alas ennen aikojaan. Ajautuvatko tuulivoimayhtiöt konkurssiin, jos käyttöikä jää oletettua pienemmäksi?

Kuka tuulivoiman purkamisen maksaa ei ole ainakaan minun tiedossani. Jos joku tietää, kertokoon.

Suomessa on nyt valtava tuulivoimabuumi ja villeimmät ennusteet povaavat jopa 4000 megawattia uutta tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä. Muistettakoon, että tässä on kyse nimellistehosta ja todellisuudessa kyse on ehkä 800 megawatin verran kaoottisesti kantaverkkoon syötettävästä määrästä sähköä. Kaoottisuutta joudutaan suurin kustannuksin tasoittamaan.

Saksassa pelkästään nämä muuttuvat kustannukset ovat miljari euroa per vuosi, kun erilaisia fossiililaitoksia joudutaan ajamaan ylös ja alas. Tästä johtuen Saksassa on ei kyetä vähentämään tuulivoimalla toivotusti hiilidioksidipäästjä eli kaikki on ollut turhaa.

Tärkeä lisäkustannus, joka meille kuluttajille nyt tuulivoimabuumista aiheutuu on, että Suomeen joudutaan rakentamaan pohjoisesta etelään 2000 kilometriä 400 ja 110 kilovoltin kaapeleita lähinnä olemassa oleviin käytäviin. Tämä maksaa maltaita. Tuulivoimaa rakennetaan lähinnä Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin, mikä tietää valtavia infrakustannuksia mm. em. kaapeleiden muodossa. 

Tästä valtavasta tuulivoimabuumista aiheutuu myös eräs lisämurhe, joka on pidetty suurelta yleisöltä piilossa.

Muutama vuosi sitten käytiin keskustelua kulissien takana, että Olkiluoto 3 voimalan käyttöluvalle ei voida myöntää täyttä laitoksen tehoa, koska Olkiluoto 3:n hätäpysähdyksen keilavaikutus täydellä 1650 MW:n teholla olisi niin suuri, että se aiheuttaisi kantaverkon romahtamisen. Kantaverkon romahtaminen on valtava katastrofi yhteiskunnalle. Aivan hirmuinen.

Sittemmin sovittiin, että Olkiluoto 3:n omistajien tehtaat leikkaavat silmänräpäyksessä yli 300 megawattia sähkönkulutusta kantaverkon suojelemiseksi kulutuksesta, jotta keilavaikutus ei ole kantaverkkoon liian suuri.

Kantaverkon suojeleminen tulee yhä vaikeammaksi, mitä suuremmaksi kasvaa ei-ennustettavan sähköntuotannon osuus Suomessa. Näin tulee näillä näkymin käymään ja päättäjät eivät ota vastuuta asiasta, vaan jatkavat päätöntä viherhumppaa ja ilmastopäivittelyä ja riemuitsevat YLE:n ja HS:n toimittajien rinnalla ilmastonmuutoksen hillinnän – eli alkuperäisen rakentamisidean – kannalta hyödyttämän tuulivoiman lisärakentamista.

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu