Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on dosentuuri Helsingin yliopistossa epidemiologiassa. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on...
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monella mittarilla arvioituna huippuluokkaa. Alalla toimivien koulutus ja osaaminen on korkealla tasolla, teknologiaa hyödynnetään laajasti, tieteellinen tutkimus on läheisessä yhteydessä käytännön toimintaan, järjestelmä on kustannustehokas ja organisaatioiden rahoitus ja hallinto on asianmukaista. Mutta puutteitakin on.
Suomalaisessa demokratiassa on ihmeellinen narratiivi jossa pyritään vähättelemään opposition merkitystä. Hallitukseen pitää pyrkiä, vain hallituksesta voi vaikuttaa on monen toimittajankin lähtökohta. Oppositiolla ei kuulemma ole merkitystä tai painoarvoa.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.
Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on neuvotellut kehysriihessä noin 1,5 miljardin euron yllätyspotista valtiolle. Asian on vahvistanut kaksi keskusteluja tuntevaa lähdettä.
1,5 miljardin euron kertaluonteinen tulo olisi hallitukselle toivottu liikkumavara, jolla se voisi esimerkiksi lyhentää edelleen valtionvelkaa, tehdä verouudistuksia tai muita panostuksia. Uutinen vielä tässä kohti kuullostaa hyvältä, kuten yleensäkin kaikki hallituksen käyttämien medioiden uutiset, mutta:
Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.
Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä ”sieluja” oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.
Pääministeri Juha Sipilä hymyilee jälleen, jos korvia ei olisi keksitty varmaan hänen naama halkeaisi puoliksi, niin leveä on hymy. Viennin arvo on noussut ja vienti vetää 11 prosenttia paremmin kuin viime vuonna. Syytä leveään hymyyn siis on ja Sipilä peräänkuuluttaakin nyt äänestäjien luottamuksen osoitusta seuraavissa vaaleissa.
Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea sekä yritysten toimintaa keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Sujuvoittamistyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat.
Viime päivien kykenemättömyys tehdä yksinkertaisiakin markkinatalousmyönteisiä leikkauksia on huolestuttava signaali Suomen poliittisesta ympäristöstä. Yllätys tämä ei kuitenkaan ole, sillä eduskunnasta puuttuu johdonmukaisesti työskentelevä oikeisto.
Meilläkin näkee aika ajoin esitettävän mielipiteitä, joissa kaivataan pysyviä puolueiden rakentamia yhteistyökoalitioita eli blokkeja. Meillä blokki syntyy vasta vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, eikä äänestäjillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa sen rakentamaan hallitusohjelmaan ja politiikkaan ennen seuraavia vaaleja. Enemmistöhallituksen ohjelman siunaavat eduskuntaryhmät, eikä niiden mielipidettä siinä tilanteessa tarvitse kenenkään epäillä.
Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on dosentuuri Helsingin yliopistossa epidemiologiassa. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on...