MikkoPaunio

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsänhoito

Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. 

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 69 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Niistä luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Avohakkuille on vaihtoehtoja

Ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan ”Avohakkuut historiaan”, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion omistamissa metsissä. Kampanja on tervetullut keskustelunavaus metsänhoitotapojen merkityksestä. Keskustelua onkin syntynyt runsaasti, ja avohakkuiden puolustajia on löytynyt yllättävän paljon. Kuitenkaan suomalaisista suurin osa ei halua nähdä hakkuuaukeaa omassa tutussa sienimetsässä, mutta metsäteollisuuden tarpeisiin raaka-ainetta halutaan paljon ja helposti.

Jatkuva kasvatus eli peitteinen metsänhoito

Itse kiinnostuin aiheesta joskus 1990 -luvulla, kun julkisuuteen tuli mielestäni omituisia uutisia metsänhoitoon liittyvistä oikeustapauksista. Noiden mukaan metsänomistaja ei voi itse päättää miten metsää hoitaa. Esimerkiksi jos kieltäytyi avohakkuista saattoi saada tuomion metsän hävittämisestä.

Tulin tuon myötä perehtyneeksi niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen ja nyt kun olen valtuutettuna Oulussa, niin tein oheisen esityksen Oulun kaupungin vuoden 2019 talousarvion käsittelyyn:

Maaperätutkimus noussut ilmastotutkimuksen rinnalle ja ohi

Ilmastonmuutosta tutkivat tahot maailmalla ovat kiinnittäneet huomionsa muuallekin kuin pelkkiin rajoituksiin ihmisten elämässä hiilenkäytön suhteen. Hiilen sitomisesta maaperään on nyt tullut tärkein tutkimuksen suunnasta.

 

Koska on alati kasvava tarve lisätä ruuantuotantoa ja bioenergian tuotantoa, maaperän orgaanisesta hiilestä (SOC) on tulossa tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa ja hiilen sitomisen onnistuminen maaperään on kriittinen ilmaston stabiloimiseksi.

 

Suomessa metsänhoidon asiantuntemusta

Markku Remes on metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta ja kertoo Suomen Kuvalehden kirjoituksessa, että ”Suomessa luonnontuhojen määrä on saatu hyvin alhaiseksi hyvän metsänhoidon, lainsäädännön valvonnan ja viranomaistyön yhteisvaikutuksena.”

 

https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/412017/puheenvuoro-140

 

Tulkaa Vihreät metsiimme

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, jossa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.

Parlamentin LULUCF-äänestys on suomalaisen vaikuttamisen työvoitto

Euroopan parlamentin LULUCF-äänestyksessä meni läpi suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen. Tämä tarkoittaa, että Suomen hiilinielu ja kestävä metsänhoito tunnustetaan.  

  
Se on myös suuri helpotus niin niin biotalouden investoinneille kuin Suomen valtiolle, joka on määrittänyt kunnianhimoiset tavoitteet biopohjaisille liikennepolttoaineille ja uusiutuvalle energialle.

Antarktis kasvattaa jääpeitettä ja rikkoo kylmyysennätyksiä ym.

Hesari muistuttaa Heli Saavalaisen kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html

 

Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.

 

Hiilidioksidista pääasiassa hyötyä

Hiilidioksidi saa maapallon tulemaan vihreämmäksi, aiheuttaa lämpenemistä ja paikoin viilenemistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä